Alkusanat

Monen pitkän työpäivän päätteeksi tekisi mieli purkaa ajatuksiaa jollekkin, joka ymmärtää. Internet on täydellinen sitä varten. Tämän blogin tarkoitus on anonyymisti päästää höyryjä ulos ja ehkä hieman kärjistetysti kertoa mikä asiakaspalvelussa ketuttaa.

Näin alkuun voin kertoa mistä tässä hommassa on kyse. Olen jo hyvän aikaa tehny asiakaspalvelijan työtä ja tuntuu että päivä päivältä asiakkaat käyvät yhä vaikeammiksi. Monesti hermot on ollut tiukalla, ja näin blogin myötä pyrin purkamaan tuntemuksia muille asiakaspalvelijoille ja miksi ei myös asiakkaille. En sano, että asiakaspalvelijat olisivat kaikki täydellisiä, ehei. Päinvastoin. Blogin tarkoituksena on myös kuulla lukijoiden kokemuksia niin asiakaspalvelijana kuin asiakkaina. Kommenttiboksiin saa vapaasti kommentoida mitä tahansa aiheeseen liittyvää. Tietyistä syistä tahdon pysytellä anonyyminä, tämän varmaan ymmärrätte.

Jottei homma lässähdä heti alkuun, voin aloittaa kertomalla muutamia asioita mitkä aiheuttavan useimmiten syviä huokauksia.

Tänään asia, mikä sai ärsyyntymään oli se, ettei asiakkaat saa suutaan auki. On kohteliasta tervehtiä ja kiittää myyjää. Joillekin tämä tuntuu olevan liian vaikeaa. Olemme kuitenkin aikuisia ihmisiä, joten peruskohteliaisuuden pitäisi olla tuttuja. Pelkästään tervehtimättä jättäminen ei ole ongelma. Jos myyjä kysyy jotain, olisi siihen mukava saada vastaus ettei tarvisi arpoa ja yrittää lukea asiakkaan ajatuksia. On myös todella rasittavaa, kun asiakas katsoo kysyvästi myyjää, muttei saa asiaansa sanottua. Vinkkinä kaikille! Myyjä ei teitä syö, uskaltakaa avata suunne! On kaikille helpompaa, kun molemmat osapuolet voivat sanoa asiansa eikä tarvitse arvailla mitähän toinen mahtaa ajatella. 

Tässä kaikki tällä erää. Toivottavasti ei tullut liian pitkä ja sekava postaus. Pysykää kuulolla, palaan pian!

AA.

KOMMENTOIKAA!